Free Gratuit MasterCard 1 Sofort-b
Yli 100 000 asiakasta
Ilmainen toimitus alkaen 70,00 €
30 päivän palautusoikeus
Valikoima Sulje
Etsi
Ostoskori
Ostoskori on tyhjä.
Välisumma:
Ladataan...
Toimitus:
Ladataan...

Yhteensä (sis. ALV):
Ladataan...

OstoskoriinKassalle

Sisältö

Suuhengitys aiheuttaa kuorsausta ja pahanhajuista hengitystä – näin pääset siitä eroon

Tohtori Jan Wrede

Viimeisin päivitys 28.09.2020

Suun kautta hengittäminen on epäterveellistä ja haitallista. Se voi aiheuttaa muun muassa yöllistä suun kuivumista, pahanhajuista hengitystä ja tulehduksia. Lisäksi suun kautta hengittäminen nukkuessa on yleinen syy kuorsaukseen. Kerromme sinulle, minkä takia etenkin öisin olisi järkevää “pitää suu kiinni” ja miten se onnistuu. Esittelemme myös muutamia apukeinoja suuhengityksestä aiheutuvaan kuorsaukseen. Esimerkiksi suukojeet estävät suun kautta hengittämisen yön aikana ja nenäklipsit takaavat sen, että nenähengitys on vaivatonta.ist ungesund und lästig. Sie bringt unangenehme Begleiterscheinungen wie nächtliche


Ihminen hengittää automaattisesti suun kautta kahdessa eri tilanteessa: kun nenähengitys on heikentynyt sekä kun elimistö on fyysisesti kuormitettu. Esimerkkejä tästä ovat ruumiillinen rasitus, kuten urheilu, jännitystilat ja stressi. Mikäli tavallinen nenähengitys ei riitä kuljettamaan tarpeeksi happea keuhkoihin, hengitys vaihtuu tiedostomattomasti suuhengitykseen.


Nenähengitys vs. suuhengitys

Nenähengitys

Nenähengitys on hengityksen luonnollinen, fysiologinen muoto. Nenän läpi virtaa päivittäin 12000 – 36000 litraa hengitysilmaa vartalon koosta ja rasituksen määrästä riippuen. Samalla määrällä ilmaa saisi täytettyä kokonaisen pumpattavan pomppulinnan. Nenähengitys estää suuhengitystä paremmin pölyn, lian, bakteerien ja muiden taudinaiheuttajien päätymisen elimistöön. Lisäksi nenähengitys muuttaa sisään hengitetyn ilman lämpötilan ruumiinlämpöiseksi, ennen kuin ilma saavuttaa keuhkot. Jos siis ulkoilma on kylmää, se muuttuu lämpimäksi ja jos ulkoilma on kuumaa, se viilenee ja kostuu nenähengityksen ansiosta.

Lisäksi nenähengitys nostaa veren happisaturaatiota jopa 15 prosenttia, jolloin elimet saavat enemmän happea. Syynä tähän on typpioksidi, jota muodostuu nenän sivuonteloissa, ja jota nenähengitys kuljettaa automaattisesti keuhkoihin. Typpioksidilla on liuta tärkeitä tehtäviä, kuten verisuonien laajentaminen ja keuhkorakkuloiden verenkierron edistäminen. Näin vereen pääsee enemmän happea, jota se kuljettaa eteenpäin elimille. Elimistö palautuu nopeammin ja unen laatu paranee.

Suuhengitys ja sen seuraukset

Toisin on suuhengityksen kanssa: pitkällä aikavälillä suuhengityksellä voi olla ikäviä haittavaikutuksia. Vain harvat ihmiset tietävät, että suuhengityksellä on seurauksia – huonoja sellaisia. Jo kuiva suu, jonka aiheuttaja suuhengitys on, on epämukava vaiva. Seuraukset eivät kuitenkaan ole “vain” epämukavia, vaan ne voivat myös olla oikeasti terveydelle haitallisia. Esimerkiksi sylkikalvo, joka on hampaiden pinnalla, voi kuivua suuhengityksen myötä. Sylkikalvolla on kuitenkin tärkeä tehtävä, sillä se suojaa hampaita. Se huuhtelee bakteerit pois ja estää uusien bakteerien leviämistä hampaiden pinnalla luomaan perustaa kariekselle. Yöllinen suun kuivuminen ja karies taas edistävät suun limakalvojen tulehduksia, jotka voivat olla todella kivuliaita.

Kun sylki kuivuu, suuontelon bakteerikanta muuttuu. Suussa alkaa syntyä rikkiyhdisteitä, mikä aiheuttaa pahanhajuista hengitystä. Riippumatta siitä, saako suun kautta hengittämisen loppumaan vai ei, kuiva suu on aina tarpeen hoitaa! Vaivaan auttavat esimerkiksi XyliMelts-tabletit kuivaan suuhun.

Suukuorsaus

Suun kautta hengittäminen lisää kuorsauksen riskiä. Hengitysilma kulkee suun läpi keuhkoihin kurkussa olevan kaventuman läpi. Mikäli samassa kohdassa on muutenkin ahtaat kudokset, kuten ylimääräistä limakalvoa, rasvakertymiä tai suurentuneet risat, aiheuttaa ilmavirta äänekästä väreilyä – kuorsausta.

Myös silloin, kun kudosrakenteissa ei ole poikkeamia ja kurkun ahtauma on normaalin kokoinen, voi suukuorsausta esiintyä. Tällöin kielen kudokset ovat veltostuneet, eikä niissä ole riittävästi lihasjänteyttä.

Suukuorsauksen synnyn voi selittää seuraavan mielikuvan avulla: suusi takaosan kudokset ovat purjeveneen veltto purje. Kun tuuli puhaltaa purjetta päin, se alkaa väreillä ja aiheuttaa voimakasta ääntä. Kuorsauksessa, joka syntyy suu auki, tapahtuu sama asia. Kun suun kautta hengitetty ilma (tuuli) puhaltaa velttoihin kudoksiin (purje), kudokset alkavat väreillä ja kuorsausääni syntyy.


Suu kiinni! – Apukeinoja suuhengityksen lopettamiseksi

Mitä voi itse tehdä lopettaakseen suun kautta hengittämisen? Ensin on tärkeää selvittää, onko ongelma suun sijaan nenässä. Hengitätkö siis suun kautta vain siksi, koska nenä on tukossa? Tässä tapauksessa on tarpeen tehostaa enähengitystä. Nenäklipsit, kuorsauslaastarit ja nenäkannu voivat olla hyödyllisiä apuvälineitä.

Jatkuuko kuorsaus edelleen, vaikka nenähengitystä on tehostettu? On syytä ottaa käyttöön suukoje kuorsausta vastaan. Suukoje muistuttaa muotoilultaan nyrkkeilijän hammassuojia ja se asetetaan yön ajaksi suuhun. Suukojetta käyttäessä suu pysyy kiinni yön ajan ja suukuorsauksen aiheuttaja on eliminoitu. Jotta hengittäminen suukojetta käyttäessä onnistuisi edelleen, on erittäin tärkeää, että nenähengitys on vaivatonta. Mikäli näin ei ole luonnostaan, voi suukojeen lisäksi käyttää sieraimia laajentavaa ja nenähengitystä tehostavaa nenäklipsiä.

Suukoje asetetaan yläleukaan, eikä se ole kiinnitettynä hampaisiin. Somnipax-suukojeessa on kaksi ilmanpoistoaukkoa, jotka varmistavat, ettei hengitysilmanpaine suussa käy liian korkeaksi. Ylipaine poistuu hallitusti ilmanpoistoaukoista ilman, että suuhengitys käynnistyy tai suukoje sylkäistäisiin suusta pois ammuksen lailla.

Mikäli sinusta tuntuu, että suukoje ei pysy paikallaan tai et saa tarpeeksi ilmaa, voit ottaa sen pois suusta milloin tahansa. Suukoje on muotoilultaan siro, joten sen käytön tulisi olla miellyttävää, eikä kojeen tule puristaa. Silti se on niin iso, ettei sitä voi vahingossa nielaista.

Hyvä tietää: suuhengitys on ongelmallista myös CPAP-hoidon aikana

Suuhengitys ei ole haitaksi vain tavallisen kuorsaamisen yhteydessä. Siitä voi aiheutua komplikaatiota myös uniapneapotilaiden CPAP-hoidossa. Potilaat, jotka käyttävät CPAP-hoidossa joko nenä- tai sierainmaskia, vaihtavat usein tiedostomattomasti nenähengityksestä suuhengitykseen. Nenän kautta sisään hengitetty ilma virtaa suoraan suun kautta ulos päätymättä lainkaan keuhkoihin.

Tällainen “ilmavuoto” voi pahimmassa tapauksessa tehdä CPAP-hoidosta hyödytöntä, jolloin potilas kärsii hengityskatkoksista edelleen. Myös tähän ongelmaan apuna toimii suukoje. Se varmistaa, että suu pysyy kiinni ja hengitysilma virtaa kontrolloidusti nenän kautta sisään ja ulos. Näin CPAP-hoito voi toimia tehokkaasti.

Testi: Oleko suukuorsaaja?

Helppo harjoitus kotona tehtäväksi.

Lue lisää

Sieraintenlaajentajan osto-opas

Mitä ostotilanteessa tulee ottaa huomioon? Esittelemme erilaiset sieraintenlaajentajat.

Lue lisää

Tohtori Jan Wrede

Lääkäri, Berliini

Jan Wrede työskentelee lääkärinä Berliinissä. Hän on opiskellut lääketiedettä Erlangen-Nürnbergin ja Budapestin Semmelweisin yliopistoissa. Jo opiskelujen aikaan hän julkaisi lukuisia lääketieteellisiä artikkeleita, etenkin kuorsaukseen liittyen.

Julkaistu