Kuorsauksen ehkäisy(n yrittäminen) on usein turhauttavaa ja epätoivoista – mitä tehdä kuorsausta vastaan? Jos tavalliset kuorsauksenestolaitteet eivät toimi, kuorsaajan viimeinen ratkaisu on usein leikkaus. Kuorsausleikkaus voi olla järkevä päätös, mutta sitä tulee harkita todella tarkkaan. Kerromme nyt, milloin leikkauksesta voi olla apua kuorsauksen lopettamiseksi ja mitä eri tapoja on olemassa. Lisäksi paljastamme, mihin leikkauksiin on olemassa myös muita vaihtoehtoja. Ei nimittäin ole helppo päätös, mennä kuorsauksen takia veitsen alle.
Kuorsausleikkauksia tehdään sekä uniapneapotilaille että tavallisille kuorsaajille. Koska tavallinen kuorsaus ei ole sairaus, sen hoitokulut jäävät usein kuorsaajan itsensä maksettaviksi. Uniapneapotilailla tilanne voi olla toinen, mikäli leikkaus on lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna tarpeellinen.
Ei ole olemassa yleispätevää vastausta siihen, onko kuorsausleikkaus järkevää vai ei. Asiaa pitää tarkastella aina yksittäistapauksen näkökulmasta. On tärkeää huomioida, että kuorsausleikkauksessa, kuten kaikissa muissakin leikkauksissa, on aina omat riskinsä. Esimerkiksi usein tapauksissa, joissa kudoksia kiinteytetään leikkauksen avulla, ne löystyvät ajan myötä ja iän karttuessa jälleen alkupisteeseen, ja kuorsaus alkaa taas. Myös ylipainoisten henkilöiden on syytä harkita leikkaukseen menoa kahteen kertaan, sillä leikkauksen onnistumisprosentti on sitä pienempi, mitä korkeampi kuorsaajan painoindeksi (BMI) on. Lisäksi ylipainoisilla ihmisillä on suurempi riski komplikaatioihin anestesiassa tai haavan paranemisessa.
Ei siis ole ihme, että monet kuorsaajat päättävät jättää leikkauksen väliin ja etsiä muualta apua kuorsaukseen. Lääketieteellisessä tekniikassa onkin otettu suuria edistysaskeleita ja nykypäivänä jokaiselle kuorsaustyypille löytyy omat ratkaisut kuorsauksen estoon käyttömukavuudesta tinkimättä. Esimerkkejä toimivista apukeinoista kuorsausta vastaan ovat kuorsauskiskot, suukojeet, sieraintenlaajentajat ja asentohoito.
Jos kuorsausleikkaus tuntuu sopivalta vaihtoehdolta, erilaisia hoitomuotoja löytyy tältäkin osin useita. Kokenut lääkäri osaa arvioida parhaiten, minkälainen leikkaus sopii parhaiten kenellekin kuorsaajalle. Kuorsausleikkaus voidaan tehdä nenässä, kitalaen alueella tai kielen tyviosassa.
Nenäleikkaus
Nenäleikkaus on mahdollinen hoitomuoto nenäkuorsaajalle.
Kuorsaus siis johtuu siitä, että nenähengityksessä ilmenee ongelmia. Syynä voi olla hengitysilman heikentynyt virtaus esimerkiksi ahtaan nenän vuoksi. Yksilöllisestä anatomiasta riippuen leikkauksella on mahdollista korjata nenää tai nenän väliseinää, pienentää kuorikkoja tai poistaa polyyppeja. Jos nenähengitys on heikentynyttä, koska sieraimet eivät pysy auki sisäänhengityksen aikana, vaan painuvat sisäänpäin, leikkauksella voidaan vakauttaa sieraimet rustokudosimplantin avulla.
Sierainten painumisen kasaan voi estää myös ilman leikkausta. Yön ajaksi sieraimiin asetettava sieraintenlaajentaja avaa sieraimia hellästi sisältäpäin, jolloin nenä pysyy auki läpi yön.
Pehmeän suulaen leikkaus
Pehmeän suulaen leikkauksen tavoitteena on joko poistaa ylimääräistä nielun limakalvoa tai kiristää alueen kudoksia mekaanisesti. Jälkimmäistä metodia käytetään usein etenkin nielukuorsaajilla, eli silloin, kun kuorsaus johtuu nielun velttojen kudosten väreilystä. Leikkauksella on tarkoitus saada väreily, ja siten myös kuorsaus, loppumaan.
Tässä leikkauksessa on erityisen tärkeää olla varovainen, jotta suulaen lihakset eivät vahingoitu. Seurauksena voi nimittäin olla nielemis- ja puhevaikeuksia.
UPPP
Suulaen leikkausten klassikko on uvulopalatofaryngoplastia, lyhyesti UPPP. Tässä leikkauksessa takalakikaaren limakalvot leikataan, kiristetään ja ommellaan taas yhteen siten, että pehmeä suulaki on kiinteämpi. Jos uvula, eli kitakieleke, on suurentunut, voidaan sitä lyhentää UPPP-leikkauksessa. Jos potilaalla on vielä nielurisat, ne poistetaan usein leikkauksen yhteydessä.
Tämän kuorsausleikkauksen tavoitteena on kiristää nielun alueen kudoksia mahdollisimman paljon, jotta potilas voi hengittää vapaasti. Se onnistuu joko laajentamalla pehmeä suulaen ja nielun takaseinän etäisyyttä toisistaan, tai kiristämällä kitakielekkeen ympärillä olevia kudoksia niin paljon, että hengitysilmavirta ei enää saa sitä väreilemään.
Ennen limakalvojen lisäksi poistettiin myös lihaskudosta, joka johti nielemisongelmiin, kakomiseen ja yskään. Nykypäivänä leikkauksessa poistetaan pääosin vain ylimääräistä limakalvoa, joka ahtauttaa hengitysteitä.
Uvulopalatofaryngoplastia (UUUP) toimii obstruktiivisen uniapneaan tehokkaasti silloin, kun hengityskatkosten aiheuttaja on pehmeän suulaen ja nielun takaseinän vähäinen etäisyys toisistaan. Välittömästi leikkauksen jälkeen onnistusmisprosentti on noin 50-60 prosenttia. Leikkauksen teho kuitenkin laskee, kun kudokset löystyvät ajan myötä. Pidemmällä aikavälillä mitattuna leikkauksen onnistuminen on noin 40-50 prosenttia.
UUUP voi olla tehokas myös tavallisille kuorsaajille, joiden kuorsaustyyppi on suukuorsaus. Myös tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kudokset löystyvät iän karttuessa leikkauksesta huolimatta, jolloin kuorsaus voi alkaa uudelleen. Nykypäivänä on olemassa myös moderneja vaihtoehtoja suukuorsauksen lopettamiseksi, ja tämä “äärimmäinen hoitomuoto”, eli leikkaus, on väistymässä taka-alalle.
Oiva vaihtoehto kuorsaajalle, jolla on veltostunut pehmeä suulaki, mutta joka ei halua mennä leikkauspöydälle, on suukoje. Se estää suun kautta hengittämisen, jolloin hengitysilma ei pääse aiheuttamaan väreilyä suulaessa.
Uvula-Flap
Niin sanotussa Uvula-Flap -toimenpiteessä uvula painetaan ylöspäin ja ommellaan kitalakeen kiinni.
Toimenpiteen tavoite on poistaa kuorsauksen aiheuttaja, eli uvula. Kun uvula on ommeltu kiinni, se ei voi alkaa väreillä hengitysilman virratessa ohi. Kuorsausäänten aiheuttajasta on päästy eroon.
Tämä toimenpide sopii suukuorsaajille, eli tavallisille kuorsaajille, joilla kuorsaus syntyy pehmeän suulaen ja uvulan, eli kitakielekkeen alueella.
Toimenpide on suhteellisen hienovarainen. Kuitenkin osa potilaista kertoo kärsivänsä nielemis- ja puhevaikeuksista uvulan puuttumisen vuoksi. Lepattavan uvulan voi onneksi saada kuriin myös suukojeella. Suukoje lopettaa kuorsauksen estämällä suun kautta hengittämisen.
LAUP
Laseruvuloplastiassa (lyhyesti: LAUP) käytetään skalpellin sijasta laseria. Laser leikkaa ja sulkee haavat vain yhdellä toiminnolla. Siksi metodi on erittäin hellävarainen. Toimenpiteessä poistetaan ylimääräistä kudosta pehmeän suulaen alueella, aivan kuten UPPP:ssakin. Vaihtoehtoina on poistaa uvula ja sen ympärillä olevaa limakalvokudosta, tai jättää uvula paikoilleen, mutta suurentaa etu- ja takalakikaaria huomattavasti.
Mutta mitä tekee kuorsaaja, jolla on obstruktiivinen uniapnea? Tätä toimenpidettä ei suositella kuorsauksen ehkäisyyn uniapneapotilaille. Ensinnäkin, koska sen onnistumisprosentti on suhteellisen pieni, 20-30 prosenttia. Toiseksi, koska arpeutumista ei voi kontrolloida, ja lopputuloksena hengityskatkokset voivat jopa pahentua.
Tavalliselle suukuorsaajalle laseruvuloplastiasta voi kuitenkin olla hyötyä. Toimenpiteen keskimääräinen onnistumisprosentti on noin 50 prosenttia. Koska suulaen kudokset veltostuvat iän karttuessa, myös toimeenpiteen teho laskee ajan myötä.
Lisäksi huomioon tulee ottaa sivuvaikutukset, joita toimenpide voi tuoda mukanaan. Potilaat kertovat esimerkiksi leikkauksen jälkeisestä kurkkukivusta, suun kuivumisesta, arpeutumisen aiheuttamasta vieraasta tunteesta sekä muutoksista niin puheessa kuin äänen sävyssä. Jos leikkaus tuntuu liian rajulta hoitokeinolta, avun voi tuoda myös suuhengityksen estävä suukoje. Se asetetaan yön ajaksi suuhun, jossa se estää suun avaamisen, sen kautta hengittämisen ja siitä johtuvan kuorsauksen.
Radiotaajuuskirurgia
Radiotaajuuskirurgia (RFTA) on hoitomuoto, jossa ei käytetä skalpellia eikä laseria. Sen sijaan suulakeen syötetään pienen sondin avulla sähköimpulssi. Kohdan kudokset kuumenevat ja koaguloituvat ja siihen muodostuu keinotekoinen arpi. Tämän seurauksena pehmeän suulaen kudokset kiristyvät ja niiden rakenne muuttuu kovemmaksi. Radiotaajuuskirurgia on vain suhteellisen vähän invasiivinen ja ei aiheuta paljon kipuja.
Radiotaajuuskirurgian tavoitteena on kudoksia pienentämällä kiinteyttää pehmeää suulakea ja estää sen hengitysilmavirrasta johtuva värähtely.
Radiotaajuuskirurgian etu UUUP:n verrattuna on mahdollisuus suorittaa toimenpide päiväkirurgisesti. Lisäksi siitä aiheutuu harvemmin sivuvaikutuksia ja siitä johtuvat kivut arvioidaan asteikolla huomattavasti vähäisemmiksi. Hoidon huono puoli on se, että sen toistaminen myöhemmin, kun kudokset veltostuvat ajan myötä uudelleen, on hankalaa. Kun kudokset ovat valmiiksi arpeutuneet ensimmäisestä toimenpiteestä, niiden “muokkaaminen” myöhemmin on rajoitettua.
Radiotaajuuskirurgia ei ole suositeltava hoitomuoto obstruktiivisen uniapnean hoitamiseen.
Etsitkö vaihtoehtoa radiotaajuuskirurgialle? Silloin kuorsauskisko voisi olla sinua kiinnostava vaihtoehto. Kuorsauskisko asetetaan yön ajaksi suuhun, jossa se vakauttaa etu- ja takalakikaaret.
RF-UPP
RF-UPP on kuorsausleikkaus, jossa yhdistetään laseruvuloplastiaa (LAUP) ja radiotaajuuskirurgiaa (RFTA). Pehmeää suulakea kiristetään radiotaajuussondin avulla (lue lisää radiotaajuuskirurgiasta ylempää). Samalla poistetaan ylimääräistä kudosta kitalaesta ja kitakielekkeestä laserin avulla (lue lisää laseruvuloplastiasta ylempää).
Pehmeän suulaen implantti
Tähän asti kuvaillut hoitomenetelmät perustuvat kudoksen poistamiseen tai kiristämiseen kitalaen ja nielun alueella. Implantin asentamisen pehmeään suulakeen tavoitteena on vahvistaa olemassa olevia kudoksia. Muovinen tappi vakauttaa alueen kudoksia ja toimii siten kuorsausta vastaan.
Pehmeän suulaen implantit valmistetaan polyesteristä ja ne asennetaan kudoksiin pienien viiltojen avulla, jossa ne vahvistavat suulakea mekaanisesti. Tässä hoitomuodossa ei juuri esiinny komplikaatioita. Vain harvat potilaat mainitsevat ohimenevästä oudosta tunteesta tai nielemis- tai puhevaikeuksista. On mahdollista, että keho hylkii implanttia, mutta tällainen komplikaatio on äärimmäisen harvinainen.
Toimenpiteen edellytys on, että suulaen lihasten päällä on tarpeeksi kudosta, jotta implantin asentaminen sinne onnistuu. Jokaisella kuorsaajalla tilanne ei ole tämä. Lisätietoa aiheesta saat englannin kielellä YouTubesta 
ja valmistajan omilta Pillar Procedure -verkkosivuilta .
Jos sinulla ei ole tarpeeksi kudosta implantin asentamista varten, tai et muuten vain halua mennä kuorsausleikkaukseen, on syytä tutkia muita eri menetelmiä kuorsauksen lopettamiseksi. Treenaamalla kudoksia suulaen alueella voi ennaltaehkäistä niiden veltostumista. Erinomaiset apuvälineet kotona tehtävään suutreeniin ovat Dragon Pearl ja Face Former. Molemmat ovat tehokkaita harjoituskojeita kuorsausta vastaan. Samoin kuten leikkaus, harjoituskojeet auttavat pääsemään kuorsauksesta eroon ilman jatkuvaa kuorsauksenestolaitetteen käyttöä.
Suukojeen avulla taas voit estää suulaen kudosten väreilyn täysin.
Kielileikkaus
Kielileikkaus kuorsauksen lopettamiseksi on varteenotettava vaihtoehto silloin, kun kieli (etenkin sen tyviosa) on erityisen suuri, ja kaventaa siksi nielun alueen hengitystiet tai on suussa merkittävän korkealla siten, että suulaen alueelle muodostuu kaventuma.
Kielen suuri koko voi johtua monesta seikasta: ensinnäkin kieli voi yksinkertaisesti olla normaalia isompi ja vahvempi. Kuitenkin myös normaalin kokoinen kieli voi kaventaa nielun hengitysteitä, jos suussa ei ole kielelle tarpeeksi tilaa. Tätä ongelmaa esiintyy silloin, kun alaleuka on pieni tai vetäytynyt taaksepäin. Kielen tyviosa voi suurentua myös silloin, kun siinä sijaitsevat kielirisat kasvavat esimerkiksi tulehduksen takia.
Kielen kirurgisessa toimenpiteessä pienennetään ensisijaisesti kielen tyven kokoa, eli varmistetaan, ettei se voi enää (täysin) tukkia hengitysteitä.
Mikäli et ole varma, johtuuko hengityksesi heikentyminen ja kuorsaus kielestä, voit testata sen helpolla kotitestillä. Jos kyseessä on kielikuorsaus, toimiva vaihtoehto leikkaukselle on kuorsauskisko. Kuorsauskisko työntää alaleukaa hellästi eteenpäin ja estää näin kielen tukkivan hengitystiet. Kielikuorsausta esiintyy pääsääntöisesti selinmakuulla nukkuessa (asentoriippuvainen kuorsaus). Tällöin hyvä menetelmä kuorsauksen estämiseksi on asentohoito. Asentohoitotuotteet estävät selinmakuulla nukkumisen ja lopettavat näin siitä johtuvan kuorsauksen.
Obstruktiiviseen uniapneaan, joka johtuu (ainakin osittain) kielen valumisesta nieluun, on kehitetty viime vuosina monipuolisesti uusia hoitokeinoja. Markkinoille on tullut esimerkiksi kielentahdistin. Lisäksi on olemassa kieli-implantteja, jotka estävät kielen työntymisen taaksepäin.
UAS – kielentahdistin
UAS (Upper Airways Stimulation) tarkoittaa ylempien hengitysteiden stimulaatiohoitoa. Kehoon asennetaan leikkauksessa kielentahdistin. Se stimuloi kevyiden sähköimpulssien avulla kaulan alueella olevaa hermoa (N. hypoglossus). Tämä hermo on vastuussa kielen tyven ja suun alaosan lihasten aktiivisuudesta. Sähköimpulssit varmistavat, että tietyt lihakset jännittyvät, jolloin kieli pysyy sen omalla paikallaan alaleuassa, eikä valu taaksepäin nieluun. Hengitystiet pysyvät avoinna ja hengityskatkokset loppuvat.
On olemassa useampia valmistajia, jotka tarjoavat tämän kaltaista apua kuorsausta vastaan. Inspire syöttää sähköimplusseja riippuen kuorsaajan hengityskäyttäytymisestä. Impulssi syötetään siis vain silloin, kun hengityksessä esiintyy katkos. ImThera ja Nyxoah toimivat kiinteällä impulssinopeudella. Impulsseja syötetään siis säännöllisesti riippumatta siitä, kuinka kuorsaaja todella hengittää.
Kun kielentahdistin on asennettu, sen käyttö on todella helppoa. Inspire ja ImThera toimivat erillisen kaukosäätimen avulla, kuten tavallinen sydämentahdistin. Tahdistin laitetaan päälle nukkumaan mennessä ja pois päältä aamulla heräämisen jälkeen. Nyxoah aktivoituu, kun leuan alle asetetaan pieni laastari, ja se menee pois päältä, kun laastari irrotetaan.
Kieli-implantti
Tässä hoitomuodossa kieleen asetetaan pieni muovikappale, kieli-implantti. Tavoitteena on jännittää kielen tyveä vetämällä sitä kevyesti eteenpäin. Nukkuessa kielen ei tulisi enää valua nieluun aiheuttamaan hengityskatkoksia.
Valmistajasta riippuen kieleen voidaan asentaa eri materiaaleja. Revent Medicalin markkinoille tuomassa menetelmässä kielen takaosaan asetetaan neljä silikonitappia, joiden päissä on pienet silmukat. Implantit “kasvavat” kielilihakseen kiinni ja kutistuvat muutaman kuukauden kuluessa. Kutistumisen myötä ne vetävät myös kielen kudoksia yhteen ja kiristävät näin kielen takaosaa. Medtronic AIRvanve Procedure tarjoaa menetelmän, jossa leuan alaleukaluuhun asetetaan niin sanottu ankkurointi, josta johdetaan muovisilmukka kielen tyviosan lihakseen. Silmukka jännitetään, jolloin se pitää kielen toivotussa asennossa.
Jos ajatus kieli-implantista ei tunnu itselle sopivalta, apua kuorsaukseen voi saada myös kuorsauskiskosta. Kuorsauskisko jännittää alaleuan ja estää kielen valumisen taaksepäin, jolloin hengitystiet pysyvät avoinna. Jos kuorsausta esiintyy vain selinmakuulla, on kyseessä todennäköisesti asentoriippuvainen kuorsaus. Erinomainen ratkaisu kuorsauksen lopettamiseksi on silloin asentohoito, joka huolehtii siitä, että kuorsaaja nukkuu vain kylki- tai päinmakuulla.
Yhteenveto
Mitä tehdä kuorsausta vastaan? On jokaisen henkilökohtainen päätös, haluaako mennä leikkauspöydälle hiljaisten öiden toivossa. On kuitenkin tärkeää arvioida omaa yleistä terveydentilaa ja pitää mielessä realistiset odotukset leikkauksen tehokkuudesta. Toimiva leikkausmenetelmä riippuu aina kuorsaajan yksilöllisistä tekijöistä. Olennaista on etenkin se, missä kuorsaus syntyy, sekä millainen anatomia kuorsaajalla on. Perusteelliset tutkimukset ennen leikkausta ovat välttämättömiä, sillä jotkin toisille toimivat menetelmät eivät toimi toiselle välttämättä lainkaan.
Useimmissa leikkausmenetelmissä on lopulta silti se ongelma, ettei kudokset suulaen alueella pysy ikuisesti kiinteinä. Leikkauksella kun ei estetä kudosten veltostumista, vaan kiristetään niitä kudoksia, jotka ovat veltostuneet tai vaarassa veltostua. Monesti käykin niin, että muutaman vuoden (tai jopa kuukauden) jälkeen kuorsaaja on samassa tilanteessa kuin ennen kuorsausta. Kehitystä voi verrata laihduttajien jojo-efektiin. Tai kuten Dr. Douglas Bradley (Toronton yliopiston ja sairaalan kuntoutusinstituutin unilaboratorioiden johtaja) asian ilmaisi: kuorsausleikkaus on usein ensin tehokas, mutta sitten kuorsaus tulee takaisin – eri syystä tai eri tavalla. Lopulta aloitat alusta kuorsauksen syyn selvittämisen ja oikean ratkaisun löytämisen sen lopettamiseksi
Tee ilmainen kuorsaustesti ja löydä ratkaisu kuorsauksen lopettamiseksi
Kostenlos und dauert nur 3 Minuten. Bereits über 95.000 Teilnehmer
Kuorsauskiskojen vertailu
Kaikki kuorsauskiskot vertailussa: käyttömukavuus, käyttö, puhdistus ja paljon muuta
Kuorsauskiskon osto-opas
Vinkit, mitä tulee ottaa huomioon kuorsauskiskoa ostaessa. Esittelemme erilaisia malleja ja teknisiä ominaisuuksia.
Lääkäri, Berliini
Jan Wrede työskentelee lääkärinä Berliinissä. Hän on opiskellut lääketiedettä Erlangen-Nürnbergin ja Budapestin Semmelweisin yliopistoissa. Jo opiskelujen aikaan hän julkaisi lukuisia lääketieteellisiä artikkeleita, etenkin kuorsaukseen liittyen.
Tervetuloa SomniShopiin!