Free Gratuit MasterCard 1 Sofort-b
Yli 250 000 asiakasta
Safe shipping
30 päivän palautusoikeus
Valikoima Sulje
Etsi
Sisältö

Kuorsaus: syyt yksinkertaisesti selitettynä!

Tohtori Jan Wrede

Viimeisin päivitys 28.09.2020

Kuorsauksen määrittely ei ole ollenkaan niin helppoa. Yleistermi “kuorsaus” ei ole käytössä lääketieteessä eikä luonnontieteessä, vaan se on pikemminkin arkikielinen ilmaisu kaikille rohiseville ja koriseville unenaikaisille hengitykseen liittyville äänille. Kysymys “miksi ihminen kuorsaa” on lääketieteellisesti kiinnostava vasta silloin, kun kuorsaus on unen aikaisena hengityshäiriönä jonkin toisen sairauden oire. Nyt haluamme kuitenkin kertoa kaikille kuorsaajille, mitä ovat kuorsaus, syyt sen syntyyn ja ratkaisut tähän ikävään vaivaan.


Kovaäänistä hengitystä vaiko kuorsausta?

Jokainen lapsi tietää jo pienestä pitäen, miltä kuorsaus kuulostaa. Kun lapset esittävät nukkuvansa, he matkivat usein tyypillistä, kovaäänistä kuorsausta.

Mikä lapsille on täysin selvää, ei ole lääketieteessä lainkaan niin yksiselitteistä. Tärkeä kysymys, johon ei ole saatu vastausta vielä tänäkään päivänä, kuuluu: Milloin ihminen hengittää äänekkäästi ja milloin se kuorsaa? Monet meistä muistavat ongelman edellisestä flunssastaan. Kun nenä on vähänkin tukossa, ei rauhallisesta ja äänettömästä hengityksestä ole tietoakaan. Välillä hengitys vinkuu ja pihisee, välillä se taas korisee ja porisee. Mutta onko se kuorsausta? Oikea vastaus: ehkä! Ainakaan lääketiede ei anna yksiselitteistä vastausta niin kauan, kun kyse ei ole sairaalloisesta kuorsauksesta. Siksi ei ole olemassa ohjeita tai taulukoita, jonka avulla kuorsaus voitaisiin luokitella alkavaksi ylittäessään esimerkiksi tietyn äänenvoimakkuuden (dB).

Saksalainen unitutkimuksen ja unilääketieteen järjestö (DGSM) on antanut omassa ICD-10 -ohjeistuksessaan kuorsaukselle niin sanotun “negatiivisen määritelmän”. Yksinkertaisesti sanottuna kaikki se, mitä nukkuessa esiintyvien hengityshäiriöiden jälkeen jää jäljelle, on kuorsausta.

Tavalliseksi kuorsaukseksi määritellään nukkumisen aikaiset hengityksen äänet, joita esiintyy lähes joka yö, mutta jotka eivät aiheuta häiriöitä verenkierrossa tai happisaturaariossa, eivätkä lisää unenaikaisten havahtumisten määrää aivosähkökäyrässä (ICD-10: R06.5).


Vain ärsyttävän kuuloista kuorsausta vaiko oikeasti sairasta kuorsausta?

Lääketieteessä olennaista ei ole kuorsauksen äänenvoimakkuus, vaan kuorsauksen syyt. Jos kuorsaus on seuraus jostain nukkuessa esiintyvästä hengityshäiriöstä, on se lääketieteellisesti kiinnostavaa! Lääkäri haluaa tällöin tietää, mikä on kuorsauksen syy, ja onko syy itsessään sairaus. Tällaiset kuorsauksen muodot ovat myös lääketieteellisesti määriteltyjä.

Jos kuorsausääni syntyy, koska nielun takaosan hengitystiet ovat tukkiutuneet tai painuneet kasaan ja seurauksena on hengityskatkoksia, on kyseessä tällainen nukkuessa esiintyvä hengityshäiriö. Tässä tapauksessa kyse on obstruktiivisesta uniapneasta. Samantyyppinen ilmiö tapahtuu myös ylähengitysteiden vastusoireyhtymässä (UARS). Tällaiset kuorsauksen muodot, jotka luokitellaan erikseen sairaudeksi, ovat kuitenkin harvinaisempia.

Usemmissa tapauksissa nukkuessa hengityksestä kuuluvat kuorsausäänet eivät kuitenkaan kerro hengityshäiriöstä. Tätä tavallista kuorsausta ei ole lääketieteessä määritelty sen tarkemmin, vaan sitä kuvataan yleisesti kuorsaukseksi. Yksinkertaisesti voidaan sanoa että: tavallinen kuorsaus on kaikkea sitä ylempien hengitysteiden lepattavaa ääntä, joka ei johda hengityskatkoksiin. Tai vielä yksinkertaisemmin: tavallinen kuorsaus on kaikkea sitä, joka jää yli, kun kuorsauksen sairaat muodot on suljettu pois.

Suurin osa kuorsaajista on niin sanottuja “tavallisia kuorsaajia”, mutta sekään ei ole ihan niin tyhjänpäiväinen asia, miltä kuulostaa. Kuorsaus kertoo kuitenkin aina jonkinlaisesta poikkeavuudesta hengityksessä ja nukkumisessa. Lisäksi kuorsaus voi aiheuttaa suun kuivumista ja sen myötä kserostomiaa ja vaurioita hampaissaOn myös olemassa epäilys, (jota ei ole vielä pystytty osoittamaan todeksi) että voimakas, mutta tavallinen kuorsaus voisi nostaa aivohalvauksen riskiä.


Kuorsaus: syyt tiivistettynä

Mutta miksi ihminen kuorsaa? Mitä kuorsauksen aikana kehossa oikeastaan tapahtuu? Valitettavasti yhtä yleispätevää kaavaa ei ole olemassa, sillä kuorsausäänen muodostuminen hengitysteissä voi syntyä eri paikoissa suun, nenän tai nielun alueella. Siksi ei olekaan olemassa sitä yhdenlaista kuorsausta ja siihen yhtä ainoaa syytä, vaan pikemminkin erilaisia kuorsaustyyppejä. Kun tavoitteena on lopettaa kuorsaus, syyt kuorsaukseen on selvitettävä ensin!

Kaikki kuorsaustyypit ovat viime kädessä kahden merkittävän kuorsauksen syyn seurausta: heikkojen kudosten ja alipaineen muodostumisen hengitysteissä.

Veltot kudokset hengitysteissä

Veltostuneet kudokset eivät ärsytä vain vatsassa, reisissä ja pakaroissa, vaan myös suun ja nielun alueella! Jos hengitysteiden kudoksista puuttuu jäntevyys ja kiinteys, on kuorsaus hyvin todennäköistä. Ihmisillä, joilla on ylipäätään veltot kudokset, kuorsaavat siksi eniten.

Kun ihminen on hereillä, on koko nielun alue avoin ja lihakset jännittyneet. Nukkuessa kudokset kuitenkin rentoutuvat ja veltostuvat. On jopa mahdollista, että syvän unen aikana nielun alueen kudokset painuvat täysin kasaan.

Hengitysilma, joka virtaa nenän läpi nieluun, saa veltot kudokset väreilemään. Vertauskuvana voi ajatella avoimen ikkunan edessä heiluvia verhoja. Tämä väreily ja kudosten lepattaminen kuuluu korvaamme tyypillisenä kuorsausäänenä.


Alipaineen muodostuminen hengitysteissä

Jokaisella hengenvedolla keuhkot muodostavat hengitysteihin pienen alipaineen. Tämä on luonnollista ja hengitykselle välttämätöntä. Alipaine aiheuttaa sen, että hengitystiet painuvat kevyesti kasaan jokaisella sisäänhengityksellä.

Jos suun ja nielun alueen kudokset ovat rentoutuneet – kuten ne nukkuessa ovat – painuvat ne ilmavirtauksen mukana kasaan ja kaventavat hengitysteitä. Kapeissa kohdissa syntyy turbulenssia ja siten myös väreilyä. Myös tämä väreily on kuorsausta.

Alipaine hengitysteissä voi voimistua nenän alueen ahtaumien vuoksi; ahtauma voi johtua esimerkiksi polyypeista, suurentuneesta kuorikosta tai nenän vinosta väliseinästä. Vaivaton nenähengitys onkin perusedellytys öille ilman kuorsausta!

Tee ilmainen kuorsaustesti ja löydä ratkaisu kuorsauksen lopettamiseksi

Kostenlos und dauert nur 3 Minuten. Bereits über 95.000 Teilnehmer

Lue lisää

Kuorsauskiskojen vertailu

Kaikki kuorsauskiskot vertailussa: käyttömukavuus, käyttö, puhdistus ja paljon muuta

Lue lisää

Kuorsauskiskon osto-opas

Vinkit, mitä tulee ottaa huomioon kuorsauskiskoa ostaessa. Esittelemme erilaisia malleja ja teknisiä ominaisuuksia.

Lue lisää

Tohtori Jan Wrede

Lääkäri, Berliini

Jan Wrede työskentelee lääkärinä Berliinissä. Hän on opiskellut lääketiedettä Erlangen-Nürnbergin ja Budapestin Semmelweisin yliopistoissa. Jo opiskelujen aikaan hän julkaisi lukuisia lääketieteellisiä artikkeleita, etenkin kuorsaukseen liittyen.

Julkaistu