Free Gratuit MasterCard 1 Sofort-b
Yli 100 000 asiakasta
Ilmainen toimitus alkaen €70.00
30 päivän palautusoikeus
Valikoima Sulje
Etsi
Sisältö

Bruksismi: hampaiden narskuttelu kuluttaa hampaita

Tohtori Jan Wrede

Viimeisin päivitys 28.09.2020

Hampaiden tiedostamaton yhteen pureminen on lääketieteelliseltä nimeltään bruksismi, hampaiden narskuttelu. Me kerromme bruksismin syyt ja seuraukset, sekä paljastamme, mikä hoitokeino estää hampaiden narskuttelun.


Bruksismi – mikä se on?

Bruksismiksi kutsutaan ylä- ja alahampaiden jatkuvaa tiedostamatonta yhteenpuremista tai -hankaamista, eli hampaiden narskuttelua. Bruksismi kuuluu purukaluston toimintoihin, joilla ei ole fysiologista hyötyä, toisin kuin esimerkiksi pureskelulla. Kuitenkin erään tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas aikuisista narskuttelee.

Hampaiden narskuttelua voi esiintyä päivisin. Pääosin se tapahtuu kuitenkin öisin, REM-unen aikana.

Normaalisti ylä- ja alahampaiden ei pitäisi koskettaa toisiaan yön aikana. Narskuttelija kuitenkin jännittää purentalihakset tiedostamattaan niin voimakkaasti, että hampaat alkavat hangata toisiaan. Hampaiden narskuttelusta aiheutuva paine voi olla jopa 480 kg/cm² tai enemmän. Määrä on 10-kertainen normaaliin purentapaineeseen verrattuna.


Hampaiden narskuttelun syyt: Psyykkinen jännittäminen

On olemassa useita tekijöitä, jotka aiheuttavat hampaiden narskuttelua. Isossa roolissa on psyykkinen jännittäminen ja emotionaalinen epätasapaino. Stressaavassa elämäntilanteessa jopa joka toinen aikuinen narskuttelee. Pysyväksi ongelmaksi bruksismi (hampaiden narskuttelu) muodostuu kuitenkin vain noin 20 prosentilla.

Stressin lisäksi narskuttelua voi lisätä unenaikaiset hengityshäiriöt (uniapnea), lisääntynyt alkoholin kulutus ja tietyt lääkkeet.

Bruksismia voi aiheuttaa myös erilaiset vinoista hampaista johtuvat purentahäiriöt.

Naiset narskuttelevat hampaitaan miehiä useammin. Eniten bruksausta esiintyy 30-45 vuoden iässä.


Bruksismin seuraukset: Hammasvauriot, päänsärky…

© bilderzwerg / Fotolia

Bruksismi, hampaiden narskuttelu, voi aiheuttaa hampaisiin huomattavia vahinkoja, mikäli se jatkuu pitkään ja on voimakasta. Jatkuvan paineen vuoksi kiille alkaa kulua ja pulpa, eli hammasydin on paljas. Hampaista tulee kipuherkät ja alttiit tulehduksille ja seurauksena voi olla jopa hampaan menetys.

Myös parodontium, eli hampaan vieruskudos voi löystyä, mikä voi aiheuttaa hampaiden heilumista. Pahimmassa tapauksessa hammas voi haljeta keskeltä. Olemassa olevat sillat ja kruunut voivat vaurioitua ja purenta voi muuttua.

Narskuttelu jättää jälkensä myös muualle purukalustoon. Lihasten jatkuva jännittäminen voi aiheuttaa purentalihasten kasvua (hypertrofia) ja lihaskireyttä. Lisäksi seurauksena voi olla kivuliaita kramppeja, jotka ilmenevät pää- ja kasvokipuina, tinnituksena tai huimauksena. Myös rajoitukset leuan liikkeissä voivat olla mahdollisia.


Purentakisko – yksi ratkaisu monista

Kiskohoito on osoittautunut tehokkaimmaksi hoitomuodoksi narskuttelun estämiseksi. Purentakisko estää ylä- ja alahampaiden purupintoja koskettamasta toisiaan. Useimmiten purentakisko on yksiosainen ja se kiinnitetään ylähampaisiin. Kuinka hyvä purentakisko on, selviää helposti silloin, kun alahampaat ovat eripituisia keskenään. Jos kiskon materiaali on liian kova, koko leuan paine kuormittaa vain ulkonevia hampaiden kärkiä. Seurauksena voi olla hammassärkyä. Jos taas materiaali on liian pehmeä, ei kisko ole tarpeeksi tehokas, tai sen käyttöikä on todella lyhyt.

Purentakiskoja on olemassa useita erilaisia. Yksilöllisesti valmistetut kiskot ovat pääsääntöisesti hammaslääkärin tekemiä. Ne on sovitettu juuri omiin hampaisiin sopiviksi. Joidenkin mielestä täydellinen istuvuus tekee niiden käytöstä kuitenkin jopa epämukavaa. Ilmiö voi olle joillekin tuttu laskettelumonoista. Niiden päälle pukeminen ja asettelu voi olla hankalaa ja puristaa monesta kohdasta. Kun mono, tai kisko, on kuitenkin saatu napakasti omalle paikalleen, on sen käyttö miellyttävää.

Yksilöllisesti valmistetut kiskot ovat pääsääntöisesti todella kalliita. Järkevä vaihtoehto niille on niin sanottu “lämmitä ja muotoile” -kisko, joka muotoillaan vesihauteessa itse omiin hampaisiin. Kun kiskoa lämmitetään vedessä, sen materiaali pehmenee. Kisko asetetaan ylähampaisiin ja hampaat purraan tiukasti yhteen, jolloin kiskoon tulee painauma hampaista. Tällaiset itse muotoiltavat purentakiskot tarjoavat korkean käyttömukavuuden edulliseen hintaan.

Purentakiskon käytön voi aloittaa myös erittäin yksinkertaisesta mallista. Tällaisia ovat purentakiskot, joita ei voi muotoilla omaan suuhun. Niiden käyttö koetaan kuitenkin usein epämukavaksi, ja ne voivat jopa rajoittaa joitain leuan ja suun toimintoja.

Erityisten purentakiskojen lisäksi myös kuorsauskiskot suojaavat hampaita narskuttelulta. Ne estävät purentakiskojen tapaan ylä- ja alahampaiden toisiinsa koskettamisen. Kisko toimii siis suojana. Voimakkaasti narskuttelevien tulee kuitenkin olla tarkkana: Kun bruksaus on erityisen voimakasta, voi kuorsauskisko mennä sen seurauksena jopa poikki.

Kiskohoidon lisäksi bruksismiin voi saada apua erilaisista rentoutustekniikoista. Fysioterapiasta tutut toimenpiteet, kuten kasvojen hieronta, voivat auttaa rentouttamaan suun lihaksistoa. Myös akupunktio ja jooga tai pilates voivat täydentää bruksismin hoitoa. Tärkeää on, että narskuttelija itse löytää hänelle parhaat keinot rentoutua ja vähentää sitä kautta myös brusksausta.

Lääketieteellinen vertaisarviointi: Hammaslääketieteen tohtori Christine Will.
Christine Will on työskennellyt hammaslääkärinä vuodesta 2015 lähtien Nürnbergissä. Hänen hoitojen kirjoon kuuluvat erityisesti hoitomuodot kuorsausta vastaan.

Kumppani kuorsaa – mitä tehdä?

Kiinnitä huomiota näihin asioihin!

Lue lisää

Naisten kuorsaus

Kuorsaavatko naiset eri tavoin kuin miehet? Kerromme, miten naiset pääsevät kuorsauksesta eroon

Lue lisää

Kuorsaus ja allergia

Angeschwollene Schleimhäute wegen Heuschnupfen.

Lue lisää

Tohtori Jan Wrede

Lääkäri, Berliini

Jan Wrede työskentelee lääkärinä Berliinissä. Hän on opiskellut lääketiedettä Erlangen-Nürnbergin ja Budapestin Semmelweisin yliopistoissa. Jo opiskelujen aikaan hän julkaisi lukuisia lääketieteellisiä artikkeleita, etenkin kuorsaukseen liittyen.

Julkaistu