1
Yli 250 000 asiakasta
Ilmainen toimitus yli 70€ tilauksiin
30 päivän ilmainen palautusoikeus
Valikoima Sulje
Etsi
Sisältö

Nenähengitys – paranna näillä vinkeillä!

Tohtori Jan Wrede

Viimeisin päivitys 15.08.2023

Nenä

Kuorsauksen syntymiselle on olemassa useita eri syitä. Toimiva ja vapaa nenähengitys on perusedellytys hiljaiseen yöuneen. Mikäli nenä on ahdas tai tukossa, siitä lähtee häiritseviä ääniä. Esittelemme alla ongelmaan erilaisia atkaisuja sieraintenlaajentajista nenähuuhteluun.


Nenähengitys

Kun nenä on ahtautunut tai tukkeutunut esimerkiksi perinteisen nuhan tai anatomisen ominaisuuden, kuten polyyppien, laajentuneiden nenäonteloiden tai nenän vinon väliseinän vuoksi, hengitysteiden vastus kasvaa. Tällöin sisään- ja uloshengitys tuottaa vaikeuksia. Vastus ahtaissa paikoissa johtaa turbulenssiin hengityksen ilmavirrassa ja ympärillä olevat kudokset alkavat väreillä. Fysikaalisesti mekanismi on verrattavissa vuotavaan ilmanpaineventtiiliin.

Monissa tapauksissa heikentynyt nenähengitys ei ole kuorsauksen pääsyy, mutta sillä on olennainen merkitys sen synnyssä. Kun ihminen saa huonosti ilmaa nenän kautta, hän vaihtaa tiedostomattomasti suuhengitykseen. Suuhengitys taas edesauttaa suukuorsausta, eli kuorsausta, joka johtuu ilmavirran aiheuttamasta värähtelystä nielun kudoksissa. Sen lisäksi se kohottaa myös riskiä saada tauteja, sillä ilma ei suodatu, kuten nenän kautta hengittäessä. Ilmassa leijailevat bakteerit ja virukset kulkeutuvat suun kautta vapaasti keuhkoihin ja edesauttavat infektioiden syntyä.

On erityisen tärkeää, että nenä on aina auki ja vapaa, jotta hengitys kulkee ongelmitta. Mikäli näin ei ole, on onneksi olemassa apukeinoja:


Nenäsuihke: ksylometatsoliini

Ksylometatsoliini, aine, jota käytetään nenäsumutteissa, voi tuoda lyhytaikaista helpotusta. Sitä käytetään usein etenkin flunssan yhteydessä.

Ksylometatsoliini supistaa pieniä verisuonia nenän limakalvoissa, jolloin niiden turvotus vähenee. Nenä ei ole enää tukkeutunut ja hengittäminen tuntuu vapaammalta. Nenäsuihketta ei tule käyttää taukoamatta viikkoa kauempaa, sillä se kuivattaa limakalvoja ja voi aiheuttaa riippuvuutta. Vaihtoehtona ksylometatsoliinille on olemassa nenäsuihkeita, joissa on käytetty merisuolaa tai eteerisiä öljyjä. Myös näiden vaikuttavien ainesosien pitäisi vähentää limakalvojen turvotusta. Lisäksi niiden luonnollisten ainesosien ansiosta niiden käytössä ei ole rajoituksia. Lääketieteellisten tutkimusten valossa takuuta niiden toimivuudesta ei kuitenkaan vielä ole.


Nenähuuhtelu

Nenähuuhtelusta on apua erityisesti flunssan aikaan, sillä se huuhtelee nenän ylimääräisiä eritteitä pois. Lisäksi huuhtelussa käytettävän suolan ansiosta se vähentää nenän limakalvojen turvotusta.

Nenäkannun pää asetetaan jompaankumpaan sieraimeen. Vesi valuu sieraimesta sisään, läpi nenän ja toisesta sieraimesta ulos. Samalla nenää tukkinut lima irtoaa. Nenähuuhtelu auttaa myös allergikkoja erityisesti siitepölyaikaan.


Kuorsauslaastari

Kuorsauslaastari liimataan nenän varteen ja se levittää hellästi sieraimia. Hengitystiet, erityisesti nenän etuosa, pysyy auki.

Muutama vuosi sitten kuorsauslaastarit saavuttivat korkean suosion, kun ammattijalkapalloilijat käyttivät niitä pelin aikana. On nimittäin tieteellisesti todistettu, että tehokas nenähengitys parantaa suorituskykyä jopa 30 prosenttia.


Sieraintenlaajentaja

Sieraintenlaajentajat laajentavat nimensä mukaisesti sieraimia ja pitävät nenän auki. Toisin kuin kuorsauslaastari, sieraintenlaajentaja tekee sen sisältäpäin. Sieraintenlaajentajista on olemassa useita eri muotovariaatioita – useimmiten siinä on pienet tapit tai jalat, jotka asetetaan sieraimiin. Lisäksi siitä on olemassa erityis- ja yhdistelmämalleja.

Sieraintenlaajentajista on apua myös allergikoille. On nimittäin olemassa erityisiä nenäklipsejä,  joissa on vaahtomuovista valmistetut suodattimet, jotka suodattavat sisään hengitettyä ilmaa. Se vähentää siitepölyn, pölyn ja esimerkiksi eläinten karvojen pääsemistä hengitysteihin. Näin yksi pääsyy kuiville ja ärsyyntyneille limakalvoille on poissa.


Stentti

AlaxoLito on nenään asetettava stentti. Stenttejä käytetään etenkin verisuonikirurgiassa pitämään auki ahtautuneita verisuonia. Stentti on putken muotoinen ja valmistettu hienojakoisesta metalliverkosta. Se asetetaan verisuoneen, jossa se venyy ja kiinnittyy verisuonen seinämään ja laajentaa näin suonta.

AlaxoLito on tietysti verisuonistenttiä isompi, mutta sen toimintaperiaate on sama. Stentti asetetaan nenään, jolloin metalliverkko venyy ja laajentaa nenän hengitysteitä. AlaxoLito laitetaan itse nenään nukkumaan käydessä ja poistetaan aamulla herätessä. Erityisesti henkilöille, joilla on laajentuneet nenäontelot, voi tästä olla suuri apu.


Leikkaushoito

Tietyissä nenän anatomisissa ominaisuuksissa myös leikkaus voi olla toimiva ratkaisu kuorsauksen lopettamiseen. Tällaisia operaatioita voi olla esimerkiksi nenän väliseinän korjausleikkaus tai polyyppien poisto. Ennen leikkauksen suorittamista on tärkeää, että kokenut korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri tarkistaa tilanteen ja varmistaa, että leikkauksesta voi todella olla apua.

Useissa tapauksissa leikkaus voi olla onnistunut, mutta kuorsaus jatkuu edelleen. Syynä tähän on se, että ongelmat nenän kautta hengittämisessä ovat vain harvoin ainoa syy kuorsaukseen. Nenähengityksen parantaminen onkin usein vain ensimmäinen askel kohti kestävää ratkaisua. Leikkaus voi olla hyödyllinen, mutta ei aina riittävä.

Sieraintenlaajentajan osto-opas

Mitä ostotilanteessa tulee ottaa huomioon? Esittelemme erilaiset sieraintenlaajentajat.

Lue lisää

Ihmisen hengitys

Parempaa nenän kautta.

Lue lisää

Tohtori Jan Wrede

Lääkäri, Berliini

Jan Wrede työskentelee lääkärinä Berliinissä. Hän on opiskellut lääketiedettä Erlangen-Nürnbergin ja Budapestin Semmelweisin yliopistoissa. Jo opiskelujen aikaan hän julkaisi lukuisia lääketieteellisiä artikkeleita, etenkin kuorsaukseen liittyen.

Julkaistu