1
Yli 250 000 asiakasta
Ilmainen toimitus yli 70€ tilauksiin
30 päivän ilmainen palautusoikeus
Valikoima Sulje
Ostoskori Ladataan...
Ostoskori on tyhjä.
Välisumma:
Ladataan...
Toimitus:
Ladataan...

Yhteensä (sis. ALV):
Ladataan...

OstoskoriinKassalle

Sisältö

Kuorsauksen esto – mitä tehdä kuorsausta vastaan?

Tohtori Jan Wrede

Viimeisin päivitys 05.06.2024

Nykypäivänä melko laajasti valloillaan on yhä usko, että olisi olemassa yksi yleispätevä ratkaisu kuorsauksen lopettamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole! Voi olla, että jotkut vannovat sieraintenlaajentajien nimeen ja jotkut ovat vakuuttuneita kuorsauskiskoista. Mutta tuotteet, jotka toimivat yhdellä kuorsaajalla, voivat olla täysin tehottomia toisella. Mitä siis tehdä kuorsausta vastaan? Ensimmäiseksi on tärkeää selvittää oman kuorsauksen syy! Kuorsauksen esto on helppoa, kun syy kuorsaukseen on selvillä. Seuraavaksi kerromme lisää kuorsauksen neljästä päätekijästä, nimittäin kielestä, suusta, nenästä ja nielun veltoista kudoksista.

Kuorsauksen syyt yksittäin esiteltynä näyttävät tältä:


Kuorsaus ja sen syyt: monesti syypää on kieli

Mikä on pielessä?

Kielestä puhutaan kuorsauksen yhteydessä silloin, kun nukkuma-asento on selinmakuu. Selinmakuulla syntyvä kuorsaus johtuu useimmiten kielestä, minkä takia sitä kutsutaan kielikuorsaukseksi. Noin 30 prosenttia kaikista kuorsaajista on kielikuorsaajia, arvioi saksalainen unilääkäri Hartmut Grüger.

Syynä tähän on fysiikka, tarkemmin sanottuna painovoima. Kun selinmakuulla nukkuessa kielen lihakset rentoutuvat, kielen takaosa valuu taakse- ja alaspäin nieluun, jolloin se kaventaa tai jopa tukkii hengitystiet. Sisään- ja uloshengityksen aikana ilman pitää kulkea tämän ahtauman ohi. Sen kohdalla hengitysilma kiihtyy ja aiheuttaa turbulenssia. Pyörre saa ympärillä olevat kudokset väreilemään, josta perinteinen kuorsausääni syntyy.


Kuvaannollisesti kielikuorsausta voisi verrata lumivyöryyn, joka vyöryy tunnelin sisäänkäynnille. Veltto kieli on lumivyöry, joka liikkuu hengitysteiden (tunneli) eteen. Kun hengitystiet (tunnelin suu) on osittain peitetty, ilman on hankala kulkea sen läpi.

Jos hengitystiet tukkeutuvat kokonaan, ilma ei pääse kulkemaan lainkaan. Kyseessä on tällöin obstruktiivinen uniapnea, jonka pääaiheuttaja on usein kielikuorsaus.

Myös jotkut anatomiset piirteet, kuten vetäytynyt leuka tai todella suuri kieli, voivat viitata kielikuorsaukseen. Jälkimmäinen on kuitenkin vain harvoin syynä kuorsaukseen – arvioiden mukaan noin kahdella prosentilla kuorsaajista.

Ihmisillä, joiden leuka on vetäytynyt, on kieli usein normaalikokoinen. Kielellä on kuitenkin liian vähän tilaa suun alaosassa, jolloin se valuu taaksepäin. Tässä asennossa se on taas hengitysteiden tukkona. Suuri kieli johtuu usein esimerkiksi kielirisojen vuoksi laajentuneista kudoksista kielen tyviosassa. Täältä External link icon voit kuunnella, miltä kielikuorsaus kuulostaa.


Miten estää kuorsaus, jonka pääaiheuttaja on kieli?

Kielikuorsausta voi välttää yksinkertaisesti nukkumalla kylki- tai päinmakuulla. Toisin kuin selinmakuulla, näissä asennoissa painovoima ei pääse aiheuttamaan kielen valumista nieluun. Jos sinulla on vaikeuksia vaihtaa nukkuma-asentoa itsestään, voi apua saada tuotteista, jotka estävät selinmakuulla nukkumisen. Selinmakuulla syntyvän kuorsauksen esto onnistuu esimerkiksi kuorsaustyynyn, kuorsausliivin tai erilaisten kuorsausreppujen avulla.

Myös kuorsauskisko on tehokas apu kielikuorsausta vastaan. Se asetetaan yön ajaksi suuhun, jossa se työntää alaleukaa hellästi eteenpäin. Alaleuan lihakset jännittyvät kevyesti ja estävät siten kielen valumisen nieluun. Näin kuorsausta ei enää pääse syntymään.


Kuorsaus ja sen syyt: löytyy useimmiten suusta

Mikä on pielessä?

Yleisin kuorsauksen aiheuttaja on kudosten väreily suun takaosassa. Tämä on ainoa syy kuorsaukseen jopa yli 40 prosentilla kuorsaajista ja osasyyllinen monissa muissa tapauksissa. Suukuorsausta esiintyy vain suuhengityksessä, eli silloin, kun ihminen hengittää nukkuessaan suun kautta sisään ja ulos.

Kuorsaus syntyy suuontelon ja nielun siirtymäkohdassa, joka on anatomisesti kapea kohta. Suun kautta hengittäessä ilmavirran on kuitenkin kuljettava tämän kapean kohdan läpi.

Kun kudosrakenteet, kuten suurentuneet nielurisat, pitkä ja syvälle jatkuva pehmeä suulaki, pitkä ja leveä veltostunut tai suurentunut kitakieleke tai rasvakertymät kaventavat aluetta entisestään, seurauksena on turbulenssia ja kudosten väreilyä, eli kuorsausta. Kuuntele, miltä kuorsaus kuulostaa External link icon, kun nielurisat ovat suurentuneet.

Vaikka suulaki ja kitakieleke olisivatkin normaalin muotoisia ja kokoisia, voi kuorsausta esiintyä silti – nimittäin, jos kieli on tavallista korkeammalla. Kulku kitalaesta nieluun on silloin alhaalta päin kaventunut.

Etenkin lasten kuorsaukseen syynä ovat usein polyypit. Polyypit ovat hyvälaatuisia, mutta epänormaaleja limakalvolta nousevia muodostumia, jotka voivat kaventaa hengitysteitä entisestään.


Suukuorsausta voi esiintyä myös silloin, kun nielun alue ei ole erityisen ahtautunut. Tällöin suulaen ja sitä ympäröivillä kudoksilla ei ole enää riittävää jänteyttä, eli lihastonusta. Ohi virtaava hengitysilma saa kudokset väreilemään.

Tällainen kuorsaus on yleistä, kun kitapurje tai kitakieleke on erityisen veltostunut. Sen lisäksi, että velttous voi johtua yleisesti lihasjänteyden puutteesta, voi syyksi riittää myös muutama annos alkoholia, joka rentouttaa alueen kudoksia hetkellisesti.

Kuorsauksen syntymistä voi verrata tuulessa lepattavaan veneen purjeeseen. Kuuntele täällä External link icon, miltä se kuulostaa!


Miten estää kuorsaus, joka syntyy suussa?

On tärkeää mainita, että suuhengitys ei ole hengityksen luonnollinen muoto. Luonnollinen hengitys tapahtuu nenän kautta. Jos hengität öisin nenän sijaan suun kautta, on se merkki siitä, että nenähengityksessä on ongelmia. Tässä tapauksessa ensimmäinen tehtävä on parantaa nenähengitystä esimerkiksi sieraintenlaajentajalla tai jopa nenän hengitystiet avaavalla leikkauksella.

Jos hengität tiedostamattomasti suun kautta, vaikka nenäsi ei olisi tukossa, on kuorsauksen esto tehokkainta suukojeen avulla. Suukoje estää suun kautta hengittämisen, huolehtii suun pysyvän kiinni läpi yön ja estää siten myös kuorsauksen syntymisen. Vaihtoehto suukojeelle on leukatuki, joka estää suun aukeamisen ulkoapäin. Leukatuki ei kuitenkaan välttämättä sovi henkilöille, joilla on parta tai herkkä kasvojen iho, sillä sen kangas voi tuntua epämukavalta iholla.


Kuorsaus ja sen syyt: nenä on osasyyllinen lähes aina

Mikä on pielessä?

Nenä voi olla syypää kuorsaukseen kahdella eri tavalla: se voi aiheuttaa niin nenäkuorsausta kuin suukuorsausta.


Kun nenä aiheuttaa todellista nenäkuorsausta:

Jos nenä on tukossa tai ahdas, hengityksen vastus kasvaa ja ylemmissä hengitysteissä muodostuu alipainetta. Koko hengitysteiden alueen kudokset painuvat kasaan aiheuttaen kaventumia, joissa ilmaan muodostuu turbulenssia, mistä seuraa värähtelyä.

Tämä laukaisee kuorsauksen. Useimmissa tapauksissa kuorsaus syntyy nenänielun alaosassa, eli kitalaen nielun puolella. Nämä kudosalueet on helpointa vakauttaa kuorsauskiskon avulla, jolloin kuorsauksen saa myös loppumaan.

Nenäkuorsausta voi hyvin verrata viheltävään teepannuun. Myös teepannussa ilman on kuljettava kapean kohdan läpi. Kuorsatessa se tapahtuu alipaineen “imiessä” sen kaventuman läpi. Tästä aiheutuvat ilmanpyörteet ja väreilyt kuuluvat korvaamme kuorsauksena.

Kun nenä aiheuttaa tai edesauttaa suukuorsausta:

Kun nenähengitys on heikentynyttä, se voi aiheuttaa nenäkuorsauksen lisäksi myös suukuorsausta. Tämä tyypillinen ketjureaktio selitettiin jo aiemmin suukuorsauksen kohdalla: Keho ei saa tarpeeksi happea nenän kautta. Aivot vaihtavat nenähengityksen automaattisesti suuhengitykseen, jolloin nielun alueen veltot kudokset alkavat väreilemään ja suukuorsaus syntyy.

Tämä “klassikko” on tuttu luultavasti jokaiselle: muistele vain edellistä flunssan kourissa nukuttua yötä!

Riippumatta siitä, missä kuorsaus lopulta syntyy, perusedellytys hiljaisille öille on mahdollistaa vapaa ja vaivaton nenähengitys. Pelkkä nenähengityksen parantaminen riittää vähentämään kuorsausta jopa 40 prosentilla kuorsaajista, arvioi korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Robert Pavelka.


Miten estää kuorsaus, joka syntyy nenässä?

Heikentyneen nenähengityksen syyt voivat olla ohimeneviä tai pysyviä. Lyhytkestoisia ongelmia nenähengityksessä voi esiintyä esimerkiksi nuhan yhteydessä, kun nenän limakalvot ovat turvonneet tai tulehtuneet. Myös allergiset reaktiot eläinten karvoja, siitepölyä tai huonepölyä vastaan kuuluvat ohimeneviin nenähengitystä heikentäviin syihin. Apua voi saada esimerkiksi sieraintenlaajentajista, jotka nimensä mukaan laajentavat sieraimia ja tehostavat siten nenähengitystä. Allergikoille on lisäksi olemassa erityisiä sieraintenlaajentajia, joissa on suodattimet.

Jos nenähengitys on jatkuvasti vaivalloista, on syytä katsoa nenän anatomiaa tarkemmin. Yleisesti epäilystä voivat herättää polyypit, suurentuneet nenäkuorikot tai nenän vino väliseinä. Usein ongelma on ratkaistavissa vain kirurgisella toimenpiteellä. Tätä ennen kannattaa kuitenkin pyytää kokeneen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin mielipide, voiko leikkauksesta todella olla apua, eli voiko se parantaa nenähengitystä ja lopettaa kuorsauksen.


Kuorsaus ja sen syyt: nielun veltot kudokset

Mikä on pielessä?

Nielun alueen veltot kudokset ovat vain hyvin harvoin syy tavalliseen kuorsaukseen. Sitä esiintyy, kun nielun sivuseinien lihasjänteys on heikko ja ne painuvat yhteen sisäänhengityksen aikana. Tätä heikkoutta voi esiintyä koko suunielun ja alanielun alueella. Kuuntele täällä External link icon, miltä tämä kuorsaustyyppi kuulostaa!

Vaikka nielukuorsausta ei juuri esiinny tavallisena, harmittomana kuorsauksena, on se kuitenkin obstruktiiviseen uniapnean pääaiheuttaja. Asennosta riippumaton uniapnea, joka on 65 prosentin esiintyvyydellään uniapnean yleisin muoto, johtuu lähes poikkeuksetta hengitysteiden kudosten velttoudesta (, joka johtuu usein lihavuudesta (obesiteetti)). Selkeämmin selitettynä nielukuorsaus on vain harvoin viatonta – sen esiintyessä kudosten velttous ei aiheuta vain pientä väreilyä, vaan usein osittaista tai jopa kokonaista hengitysteiden tukkeutumista, eli uniapneaa.

Nielukuorsausta voi verrata kuvaannollisesti imurin letkuun. Jos imurin suuttimeen on mennyt jokin esine (=hengitys on rajoitettu nenän kautta), imurin letku painuu kasaan (=kaventaa hengitystiet) ja päästää outoja ääniä (=kuorsaus).


Miten estää kuorsaus, joka johtuu nielun veltoista kudoksista?

Nielukuorsauksen pääongelma on alipaine ylemmissä hengitysteissä, joka syntyy nenän ahtaiden kohtien johdosta. Mitä siis tehdä kuorsausta vastaan, jos nenä on siihen osasyyllinen? Ensin on tärkeää varmistaa, että nenähengitys on vaivatonta. Väliaikaisiin ongelmiin nenähengityksessä hyvä apukeino on sieraintenlaajentaja, pitkäaikaisissa ongelmissa (polyypit, nenän vino väliseinä…) tarpeen voi olla leikkaus.

Jos veltot kudokset ovat nielun yläosassa, eli ikään kuin suun takana, voi erityisestä kiskohoidosta (RonchAP) olla apua. Se jännittää kudokset kevyesti niin, etteivät ne väreile niin paljon. Jos kudokset ovat veltot syvempänä nielussa, lähempänä kurkunpäätä, kyseessä voi olla nielukuorsauksen lisäksi osittainen tai kokonainen hengitysteiden tukkeutuminen. Lievissä ja keskivaikeissa uniapneatapauksissa (lääkärin kanssa keskustelun jälkeen) kätevä hoitokeino on Provent-laastari. Vaikean uniapnean hoitomuoto on CPAP-hoito.

Myös erilaiset harjoitteet kuorsausta vastaan voivat auttaa parantamaan tilannetta, kiinteyttämään kudoksia ja vähentämään kuorsausta.


Yhteenveto

Lyhyesti sanottuna kuorsausta johtuu seuraavista ongelmista: heikentynyt nenähengitys (seurauksena voimakas alipaineen syntyminen ylemmissä hengitysteissä), voimistunut hengitys suun kautta tai lihasten ja kudosten vähentynyt jännitys suun ja nielun alueella. Useimmissa tapauksissa kuorsauksen aiheuttaa näiden kaikkien kolmen tekijän yhdistelmä. Kuorsaus voi siis syntyä missä tahansa ylempien hengitysteiden ahtaumassa.

Testi: Oletko kielikuorsaaja?

Helppo harjoitus kotona tehtäväksi.

Lue lisää

Testi: Oleko suukuorsaaja?

Helppo harjoitus kotona tehtäväksi.

Lue lisää

Testi: Oletko nenäkuorsaaja?

Helppo harjoitus kotona tehtäväksi.

Lue lisää

Tohtori Jan Wrede

Lääkäri, Berliini

Jan Wrede työskentelee lääkärinä Berliinissä. Hän on opiskellut lääketiedettä Erlangen-Nürnbergin ja Budapestin Semmelweisin yliopistoissa. Jo opiskelujen aikaan hän julkaisi lukuisia lääketieteellisiä artikkeleita, etenkin kuorsaukseen liittyen.

Julkaistu