Hällä väliä hengitänkö nenän vai suun kautta?! Väärin! Kerromme sinulle nenähengityksen hyödyt ja miten ihmisen hengitys liittyy kuorsaukseen, sekä annamme vinkkejä, mitkä apukeinot edesauttavat vapaata ja vaivatonta nenähengitystä.
Mitä hengittäessä tapahtuu?
Ihmisen hengitys on elämisen perusedellytys. Otamme levossa noin 14 hengenvetoa minuutissa – täysin automaattisesti ja tiedostamatta. Normaalissa hengenvedossa ilmaa keuhkoihin tulee puoli litraa, rasituksessa määrä voi olla jopa kymmenkertainen! Päivän aikana hengitetyn ilman määrä on 12 000 litraa.
Ihmisen hengitysprosessin voi tiivistää karkeasti näin: hengitämme ulkoilmasta sisään happea, joka kulkee keuhkojen kautta vereen ja siitä elimiin. Solumme ovat riippuvaisia hapesta, jota hengitämme. Vain siten elintärkeät toiminnot kehossamme, kuten esimerkiksi solujen vapauttama energia (soluhengitys), ovat mahdollisia. Vastineeksi hengitämme aineenvaihdunnan lopputuotteena ulos hiilidioksidia. Tämä on elintärkeän kaasujen vaihdon perusperiaate.
Hengityksen merkitys
Hengitysilma voi päätyä keuhkoihin kahta eri kautta. Yksi tie on tulla nenän kautta, jolloin kyseessä on nenähengitys.
Jos nenähengitys ei ole mahdollista – esimerkiksi, koska nenä on ahdas tai tukossa – hengitys virtaa avoimen suun läpi, ohi kielen ja kitalaen nieluun ja siitä eteenpäin henkitorven kautta keuhkoihin. Tätä kutsutaan suuhengitykseksi.
Nenän kautta hengittäminen on suuhengitystä huomattavasti terveellisempää. Nenähengitys tekee nimittäin monia toimintoja, jotka ovat tärkeitä koko elimistölle:
Puhdistaa ja suojaa taudinaiheuttajilta ja vierailta hiukkasilta
Nenän sisäpuoli on vuorattu erityisellä limakalvolla, jossa on paljon mikroskooppisen pieniä liikkuvia karvoja. Nämä värekarvat suojaavat sisään hengitettyä ilmavirtaa vierailta hiukkasilta, kuten pölyltä ja lialta sekä myös bakteereilta ja taudinaiheuttajilta. Nämä ei-toivotut hiukkaset jäävät karvoihin kiinni.
Mikäli nenään on kuitenkin päätynyt jotain sinne kuulumatonta, alkaa limakalvon työ. Limakalvo puhdistaa nenää poimimalla epäpuhtauksia ja hiukkasia ja kuljettamalla niitä kohti nenän uloskäyntiä. Lisäksi se tuottaa erityisiä proteiineja ja entsyymejä. Ne tukevat limakalvon suojaustoimintoa ja toimivat elimistön puolustusjärjestelmänä.
“Ilmastointi” ja ilman kostutus
Nenän limakalvolla on myös toinen tärkeä tehtävä: se muuttaa hengitysilman lämpötilan lähes ruumiinlämpöiseksi (noin 34 celsiusastetta) ja kostuttaa sitä samanaikaisesti. Jopa silloin, kun ulkona on kymmenen astetta pakkasta, on hengitysilma keuhkoihin saapuessaan yli 30-asteista. Kun ulkona on kylmä, nenän paisuvaiskudos täyttyy verellä, jonka seurauksena nenän limakalvo turpoaa. Kun kylmä ulkoilma virtaa limakalvon ohi, se lämpenee ennen päätymistään alempiin hengitysteihin. Kun ulkoilma on erityisen lämmintä tai kuivaa, on reaktio nenässä päinvastainen. Hengitetty ilmavirta viilenee ja kostuu matkalla nenän läpi.
Parempi hapenottokyky
Nenän kautta hengittämisellä on suuhengitykseen verrattuna merkittävä etu hapenottokyvyssä: nenähengitys nostaa happisaturaatiota jopa 10-15 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että veressä on enemmän happea, jolloin myös elimet saavat elintärkeää happea enemmän käyttöönsä.
Syynä tähän on typpioksidi (NO), jota muodostuu nenän sivuonteloissa ja jota siirtyy nenähengityksen seurauksena automaattisesti keuhkoihin. Typpioksidilla on useita tärkeitä tehtäviä, kuten verisuonien laajentaminen ja keuhkorakkuloiden verenkierron edesauttaminen. Näin vereen pääsee enemmän happea, jota kuljetetaan eteenpäin elimille. Lisäksi typpioksidi rentouttaa hengityslihaksia ja vähentää tulehduksia.
Nenähengitys ja kuorsaus
Ongelmat nenähengityksessä johtavan usein kuorsaukseen. Jos nenä on ahdas tai tukossa – esimerkiksi nuhan tai anatomisen syyn, kuten polyyppien johdosta – nousee ilmanvastus nenässä. Vaivaton sisään- ja uloshengitys ei ole enää mahdollista. Esteet ja ahtaat kohdat aiheuttavat turbulenssia hengitysilmavirrassa. Ympärillä oleva kudos alkaa väreilemään ja siitä aiheutuva ääni kuuluu korvaamme kuorsauksena.
Usein estynyt nenähengitys on “vain” osasyyllinen kuorsaukseen. Jos sinulla on nukkuessa vaikeuksia hengittää nenän kautta, alat hengittää automaattisesti suun kautta. Tämä taas edesauttaa suukuorsausta, kuorsaustyyppiä, jossa ilmavirta aiheuttaa väreilyä nielun alueen kudoksissa.
Apukeinoja vapaaseen nenähengitykseen
- Sieraintenlaajentajat avaavat nenän ja parantavat siten hengitystä.
- Nenähuuhtelu puhdistaa nenän limasta ja epäpuhtauksista ja auttaa etenkin nuhan ja allergian aikaan.
- Leikkaus on usein tarpeen silloin, kun hengitysvaikeudet johtuvat anatomisista syistä, kuten nenän vinosta väliseinästä tai polyypeista.
Sieraintenlaajentajan osto-opas
Mitä ostotilanteessa tulee ottaa huomioon? Esittelemme erilaiset sieraintenlaajentajat.
Tee ilmainen kuorsaustesti ja löydä ratkaisu kuorsauksen lopettamiseksi
Ilmainen ja kesto vain 3 minuuttia. Jo yli 95 000 osallistujaa
Kuorsauskiskon osto-opas
Vinkit, mitä tulee ottaa huomioon kuorsauskiskoa ostaessa. Esittelemme erilaisia malleja ja teknisiä ominaisuuksia.
Lääkäri, Berliini
Jan Wrede työskentelee lääkärinä Berliinissä. Hän on opiskellut lääketiedettä Erlangen-Nürnbergin ja Budapestin Semmelweisin yliopistoissa. Jo opiskelujen aikaan hän julkaisi lukuisia lääketieteellisiä artikkeleita, etenkin kuorsaukseen liittyen.
Tervetuloa SomniShopiin!