CPAP-hoitoa pidetään obstruktiivisen uniapnean tavanomaisena hoitona – mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Tässä artikkelissa selitämme, miten CPAP toimii, mistä osista CPAP koostuu, mihin sinun tulisi kiinnittää huomiota arjessa ja mitä vaihtoehtoja on olemassa.
Miten CPAP-hoito toimii?
Obstruktiivisessa uniapneassa nielun alueen lihakset rentoutuvat unen aikana. Kieli voi painua taaksepäin tai pehmeät kudokset kaulan alueella painuvat kasaan – hengitystiet tukkeutuvat. Seurauksena on vaarallisia hengityskatkoksia.
CPAP-hoito (Continuous Positive Airway Pressure) estää tämän: CPAP-laite tuottaa jatkuvan ylipaineisen ilmavirran, joka johdetaan hengitysteihin maskin kautta. Tämä paine pitää hengitystiet auki – samalla tavalla kuin ilmapallo, joka puhalletaan täyteen. Hengityskatkokset vähenevät jopa siinä määrin, että parhaassa tapauksessa niitä ei enää esiinny lainkaan. CPAP-hoito on jo vuosia ollut obstruktiivisen uniapnean hoidon standardi, koska se on erittäin tehokas.
Tyypillinen CPAP-yksikkö koostuu kolmesta pääkomponentista:
- CPAP-laite – pumppu, joka tuottaa ilmavirran ylipaineella
- Letku – yhdistää laitteen ja maskin
- Maski – on suorassa kosketuksessa kasvoihin ja johtaa ylipaineen hengitysteihin
Tärkeää: CPAP ei paranna uniapneaa, vaan hoitaa sen oireita. Niin kauan kuin uniapnea jatkuu, hoitoa on jatkettava joka yö.
CPAP, APAP vai BiPAP? – Kolmen teknologian yleiskatsaus
1. CPAP (Continuous Positive Airway Pressure):
Paine on vakio ja esiasetettu. Tämä on yksinkertainen, mutta joustamaton ratkaisu, sillä hengityskatkokset eivät esiinny tasaisesti. Tässä ei oteta huomioon, kuinka usein hengityskatkoksia todellisuudessa esiintyy. Tässä on merkittävä haittapuoli: hengityskatkoksia ei esiinny tasaisesti tunnissa, vaan joskus niitä on enemmän, joskus vähemmän. Laite tuottaa usein liian vähän tai liian paljon ylipainetta, mikä voi vaikuttaa merkittävästi hoidon tehokkuuteen ja mukavuuteen.

2. APAP (Automatic Positive Airway Pressure):
Nämä laitteet säätävät painetta dynaamisesti kulloisenkin unitilanteen mukaan – hengitysmallien, vastuksen ja esiintyvien hengitysvaikeuksien perusteella. Monet pitävät APAP-laitetta mukavampana, koska paine ei ole jatkuvasti korkea, vaan se vaihtelee ennalta asetetun minimi- ja maksimipainealueen välillä ja sopeutuu automaattisesti käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin.

3. BiPAP (Bilevel Positive Airway Pressure):
Tässä on kaksi erilaista painetasoa: korkeampi paine sisäänhengityksen aikana, matalampi uloshengityksen aikana. Tämä tekee hengittämisestä huomattavasti miellyttävämpää – etenkin korkean paineen tarpeessa, keuhkoahtaumataudissa tai sentraalisessa uniapneassa. BiPAP-laitteet ovat kuitenkin yleensä huomattavasti kalliimpia kuin APAP- tai CPAP-laitteet.

On tärkeää tietää, että puhekielessä termiä CPAP käytetään yleensä yleisterminä näille kolmelle perustavanlaatuisesti erilaiselle ylipaineteknologialle. Nykyaikaisissa APAP-laitteissa lääkäri voi myös määrittää kliinisen valikon kautta, toimiiko laite CPAP- vai APAP-tilassa. Laitteessa on siis käytettävissä kaksi eri teknologiaa.
Nykyaikaisten CPAP-laitteiden tärkeimmät toiminnot
Valmistajat kuten ResMed, Philips ja Löwenstein tarjoavat kompakteja, kevyitä ja hiljaisia APAP- ja CPAP-laitteita. Laitteiden äänenvoimakkuus on keskimäärin 33–37 desibeliä. Vertailun vuoksi: hiljaisen, modernin tietokoneen tuulettimen äänenvoimakkuus on 25–40 desibeliä ja nykyaikaisen jääkaapin 30–45 desibeliä.
Lähes kaikki CPAP-laitteet on varustettu viidellä käytännöllisellä perustoiminnolla, jotka ovat erittäin tärkeitä tehokkuuden ja mukavuuden kannalta ja joihin myös käyttäjä itse pääsee käsiksi:
- Maskitesti: tarkistaa maskin istuvuuden ja tiiviyden. Laite nostaa hetkeksi täyden hoitopaineen ja testaa, vuotaako maski.
- Viivetoiminto: paine nousee nukahtamisen aikana ennalta määrätyn ajan, yleensä 30–45 minuutin, kuluessa asteittain tavoitearvoon, jotta nukahtaminen olisi miellyttävämpää. Viiveen kesto ja hoidon aloituspaine voidaan yleensä määrittää yksilöllisesti.
- Ilmankostutin: kostuttaa ilmaa estääkseen nenän ja nielun kuivumisen (on integroitu joihinkin laitteisiin, kuten Philips Dreamstation 2, toisiin laitteisiin se on asennettava jälkikäteen). Ilmankostutin täytetään vedellä, joka lämpenee lämmityslevyn avulla – näin syntyy ilmankosteutta. Laitteen ilmavirta johdetaan tämän vesisäiliön läpi, jolloin myös hengitysilma kostuu.
- Paineenalennus: helpottaa uloshengitystä alentamalla painetta hieman uloshengityksen aikana. Paineenalennus ei kuitenkaan ole yhtä voimakas kuin oikeassa BiPAP-laitteessa, joka toimii kahdella hyvin erilaisella painetasolla. Valmistajasta riippuen tämä uloshengityksen aputoiminto on nimetty eri tavoin, esim. EPR ResMedillä tai FLEX Philipsillä.
- Raportointitoiminnot ja sovellukset: näyttävät hoidon tulokset ja tarjoavat vinkkejä hoidon parantamiseksi. Laitteiden yksinkertaisten raportointitoimintojen lisäksi osa valmistajista tarjoaa sovelluksia, jotka sisältävät kattavia vinkkejä ja ohjausta. Näiden tarkoituksena on parantaa hoidon tehokkuutta ja hoitomyöntyvyyttä.
CPAP-letku – lämpöletku vai tavallinen ilmaletku?
CPAP-letkut ovat yleensä 1,80 m pitkiä ja koostuvat standardoidusta kumiholkista (ulkohalkaisija 22 mm ja sisähalkaisija 19 mm) ja keskikappaleesta. Keskikappaleesta on kaksi standardimallia, joiden halkaisijat ovat 15 mm ja 19 mm.
Huomaa: Letkut, joiden sisähalkaisija on 15 mm, ovat joustavampia ja niiden käyttö on yleistymässä.
Letkuja on kahta tyyppiä:
- Ei-lämmitettävä letku: standardimalli
- Lämmitettävä letku: sisältää lämmityslangan (25–30 °C), joka estää kondenssiveden muodostumisen (ns. rainout) ja pitää ilman miellyttävässä lämpötilassa
CPAP-maski – ratkaiseva tekijä mukavuuden ja hoidon onnistumisen kannalta
Maski on rajapinta kehoon – ja usein myös suurin haaste, koska sen on istuttava tiiviisti, mutta samalla oltava mukavan tuntuinen. Maskeja on kahta tyyppiä: nenämaski ja kokokasvomaski.
- Nenämaskit
Hoidon aloittamiseen suositellaan ensisijaisesti nenämaskia. Suurin osa CPAP-käyttäjistä käyttää sitä, ja sillä on kolme suurta etua kokokasvomaskiin verrattuna. Se on vähemmän kosketuksissa ihoon, mikä vähentää ihon ärsytysriskiä, se ei aiheuta ahtauden tunnetta, koska suu jää vapaaksi, ja lisäksi vuotoja tapahtuu vähemmän.
Nenämaskit voidaan jakaa kolmeen alakategoriaan:
- Klassisille nenämaskeille ominaista on kolmionmuotoinen maskityyny, joka peittää nenän aina huulten yläpuolelle asti. Vanhemmissa malleissa, kuten ResMed Mirage FX -maskissa, on myös otsatuki, mutta uudemmissa malleissa, kuten ResMed AirFit N20, sitä ei ole.
- Sierainmaskeissa on pienet, pehmeät sieraintyynyt, jotka näyttävät nenätulpilta. Ne asetetaan tiiviisti suoraan sieraimiin. Tyypillinen esimerkki sierainmaskista on ResMed AirFit P10.
- Nenänalusmaskeissa litteä maskityyny asetetaan suoraan nenän alle ja se peittää sieraimet alhaalta päin. Maskissa ei kuitenkaan ole erillisiä sieraintyynyjä. Ilmavirta voidaan ohjata nenään klassisesti alhaaltapäin (kuten AirFit N30 -maskissa) tai ylhäältäpäin maskin rungon kautta (kuten DreamWear Nasal -maskissa).
- Kokokasvomaskit
Kokokasvomaskia käytetään, kun nukutaan suu auki. Koska se peittää myös suun, se voi – toisin kuin pelkkä nenämaski – varmistaa, että tarvittava ylipaine muodostuu ja myös pääsee hengitysteihin. Lisäksi sitä käytetään usein, kun potilaalla on tukkoinen nenä tai tarvitaan erittäin korkea hoitopaine.
Kokokasvomaskit voidaan jakaa kahteen alakategoriaan:
- Perinteiset kokokasvomaskit ovat kolmion muotoisia ja peittävät nenänvarren (esim. ResMed AirFit F20). Niissä on usein otsatuki (esim. F&P Simplus), ja ne sopivat erityisesti hyvin levottomalle nukkujalle, joka tarvitsee tukevan maskin.
- Modernit, pelkistetyt kokokasvomaskit jättävät nenänvarren vapaaksi ja niiden kosketuspinta ihoon on pienempi (esim. ResMed AirFit F40). Ne sopivat paremmin herkkäihoisille, kylkimakuulla nukkuville sekä klaustrofobiasta kärsiville.
Mitä vaihtoehtoja CPAP-hoidolle on?
Vaikka CPAP-hoito on erittäin tehokasta, monilla potilailla on vaikeuksia sietää sitä. Erityisen yleinen syy on se, että käyttäjä ei sopeudu maskiin. Kreikassa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa (2024) todettiin, että hoidon keskeyttämisaste 12 kuukauden jälkeen on noin 40 %.
Viime vuosina vaihtoehtoja CPAP-hoidolle onkin kehitetty. Näitä ovat muun muassa:
1. Kiskohoito
Uniapneakisko, joka tunnetaan myös nimellä kuorsauskisko, työntää alaleukaa ja kieltä eteenpäin. Tämä pitää hengitystiet avoimina. Euroopassa tämä hoitomuoto on nykyään hyväksytty vaihtoehdoksi CPAP-hoidolle ja potilas voi tietyin ehdoin saada sen jopa sairausvakuutusyhtiön kustantamana.
2. Asentohoito
Asentohoito sopii asentoriippuvaisen obstruktiivisen uniapnean hoitoon, eli kun hengityskatkoksia esiintyy pääasiassa selinmakuulla. Asentohoidossa keho pyritään saamaan kylkiasentoon fyysisten apuvälineiden (esim. somnipax shirt) tai aktiivisten harjoituslaitteiden (esim. somnipax belt) avulla, jotta kieli ei pääse painumaan nieluun. Tämä lähestymistapa on tieteellisesti tunnustettu ja tutkimusnäyttö tukee sitä.
3. Kielihermon stimulaatio
Kielihermon stimulaatiossa kielihermoa (nervus hypoglossus) stimuloi pieni tahdistin, joka estää kielen painumisen nieluun nukkuessa. Anturi mittaa hengitysrytmiä, ja kun potilas hengittää sisään, laite lähettää elektrodin kautta kevyitä impulsseja hermoon. Laitteen tehokkuus on hyvin todennettu, erityisesti potilailla, joilla on keskivaikea tai vaikea uniapnea ja jotka eivät siedä CPAP-hoitoa. Toisin kuin muut hoitovaihtoehdot, tämä laite parantaa uniapnean syyn.
Yhteenveto
CPAP-hoito on obstruktiivisen uniapnean tavanomainen hoitomuoto. Se on erittäin tehokasta – edellyttäen, että maski istuu hyvin, laite on säädetty oikein ja hoito on mukavaa. Nykyaikaiset laitteet, innovatiiviset maskimallit ja mukavuutta lisäävät tuotteet, kuten lämpöletkut, tekevät hoidosta nykyään huomattavasti miellyttävämpää kuin se oli vielä muutama vuosi sitten.
Jos CPAP-hoito ei sovi sinulle, on olemassa muita vaihtoehtoisia hoitoja, kuten uniapneakisko, asentohoito tai kielihermon stimulaatio – riippuen uniapnean syystä ja vaikeusasteesta.
Ennen hoitomenetelmän vaihtamista on aina keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa siitä, sopiiko haluttu vaihtoehto potilaan yksilölliseen taudinkuvaan.
Modernit CPAP-kokokasvomaskit vertailussa: DreamWear, Evora, AirFit F30i & AirFit F40
CPAP-hoidossa oikean maskin valinta on ratkaisevan tärkeää levollisen unen kannalta. Olemme testanneet puolestasi suosituimmat pelkistetyt kokokasvomaskit, jotka peittävät suun ja nenän.
CPAP-nenämaski – 3 eri maskityyppiä! Erilaiset uniapneamaskimallit, osa 2
Valitse sinulle sopiva CPAP-nenämaski näillä vinkeillä! 5 valintakriteeriä, jotka helpottavat päätöksentekoa
Perinteinen vs. moderni CPAP-kokokasvomaski – Erilaiset uniapneamaskimallit, osa 3
Tunnista erot klassisen CPAP-kokokasvomaskin ja pelkistetyn CPAP-kokokasvomaskin välillä ja valitse juuri sinulle oikea maski näiden vinkkien avulla.